HJK-ennakko 2020: Nyt hyökätään, vaikka oikeasti puolustetaan – vihainen jättiläinen nousee takaisin jaloilleen

Valmennus

  • Päävalmentaja: Toni Koskela
  • Valmentaja: Mika Väyrynen
  • Valmentaja: Mikko Mannila
  • MV-valmentaja: Ville Wallén
  • Fysiikkavalmentaja: Anton Matinlauri
Toni Koskela mitataan nyt toden teolla. Kuva: Juha Tamminen.

Viime kausi -osiossa avattiin jo tarkemmin Mika Lehkosuon aikaa HJK:ssa ja sitä, miten hänen potkuihin päädyttiin. Se, miksi valinta lopulta kohdistui Toni Koskelaan, selittyy osittain myös Lehkosuolla.

Koskela oli ollut HJK:n suunnitelmissa jo ennen Lehkosuon potkuja. Koskelasta oli pohdittu HJK:n seuraavaa päävalmentajaa, vaikkakin hän oli tiettävästi vain yksi kandidaateista. Koskelan ongelma oli HJK:n silmissä se, ettei hänellä ollut vielä kovinkaan paljon kokemusta päävalmentajuudesta.


RoPSin hopealle kaudella 2018 johdattanut Koskela työskenteli Rovaniemellä vasta ensimmäisessä isossa pestissään. Sitä ennen töitä oli toki tehty jo HJK:n junioreissa ja osana edustuksen valmennusryhmää. Lisäksi Koskela oli nostamassa päävalmentajana Klubi 04:sta Ykköseen kauden 2017 päätteeksi.

Kun tilanne näytti siltä, että Lehkosuon kanssa matka ei jatkuisi, HJK:n toimistolla alkoi kiireellinen työ. Aki Riihilahti ja kehitysjohtaja Miika Takkula alkoivat kartoittaa tulevaa päävalmentajaa. Ulkomailta tuli joitain hakemuksia ja huhuissa puhuttiin ruotsalaisesta valmentajasta, jolla olisi erinomainen ansioluettelo. Lopulta valinta kohdistui Koskelaan, joka hankittiin tiettävästi 150 000 eurolla Rovaniemeltä Helsinkiin. Tarve oli kova.

Koskelalle sorvattiin 2,5 vuoden sopimus, joka kattaa vielä kaudet 2020 ja 2021. Ensimmäinen kausi oli totuttelua ja kaudella 2020 pitää tulla jo menestystä. HJK:n tavoitteet ovat käytännössä samat kuin kaudella 2019, vaikka niitä ei niin kovaan ääneen kuulutella. Europelit jäivät kuitenkin pois, joten täysi keskittyminen on kotimaan kentillä. Suurseuran tavoin tuplamestaruus (Veikkausliiga ja cup) on tähtäimessä. Menestys myös määrittää Koskelan onnistumisen. Selittelyille ei ole HJK:ssa sijaa.

Miksi Lehkosuo sitten selittää osin myös Koskelan valintaa? Syy on yksinkertaisuudessaan kentällä. HJK halusi eroon ”Bana-pallosta”. Pallonhallinta on yhä Klubin dna:ssa, mutta Koskelan myötä pelaamiseen halutaan enemmän tilannenopeutta. Koskelan tehtävä on herättää kannattajat penkeissään. Positiiviset tilanteenvaihdot ovat Koskelan pelikirjassa isoin ero Lehkosuohon. Vaikka sekään ei mikään maata mullistava ero ole, sillä ovathan Lehkosuo ja Koskela pohjimmiltaan pitkälti samanlaisen ajatusmaailman jakavia valmentajia.

Koskela haluaa lähteä rohkeasti eteenpäin positiivisen tilanteenvaihdon jälkeen. Ensimmäinen tai vähintään toinen syöttösuunta pitäisi olla jo eteenpäin. HJK pyrkii Koskelan kanssa nopeammin linjan taakse tai vähintään kymppialueen taskuihin, josta mennään jo pikavauhtia linjan taakse. Lehkosuo halusi varmistaa tasapainon ja jauhaa vastustaja palasiksi juoksuttamalla sitä pallon perässä ympäri kenttää. Koskelan ja Lehkosuon pelitavallinen ero ei ole niin suuri kuin medioissa on ehkä annettu ymmärtää.

Kommenteissaan Koskela on korostanut rohkeutta hyökätä vauhdilla ja heittäytyä pelille. Lehkosuon passiivisemmassa pelitavassa HJK näytti ajoittain aneemiselta. Tässä onkin Koskelan ero Lehkosuohon. Koskela osaa myydä pelitapansa paremmin. Kannattajat haluavat nähdä rohkeaa ja hyökkäävää jalkapalloa. Se ei tarkoita, etteikö Lehkosuon jalkapallo olisi ollut hyökkäävää. Itse asiassa se oli sitä mitä suurimmassa määrin. Lehkosuo halusi jopa puolustaa pallollisena.

Lehkosuon HJK:ssa oli kuitenkin sääntö, jonka mukaan pallo pidettiin mielummin omalla joukkueella hallitusti kuin että pallo menetettäisiin tilanteenvaihdon jälkeen hosumalla ylöspäin. Lehkosuo haluaa hallita. Koskela haluaa edetä.

Koskela toivoo laitapelaajiltaan nopeutta ja 1vs1-osaamista. Tarkemmin sanottuna Koskela haluaa laitapelaajien haastavan poikkeuksetta 1vs1-tilanteessa. Silläkin uhalla, että pallo menetetään ja se pitää hankkia tavalla tai toisella pian takaisin. Koskela luottaa siihen, että taitava haastaja voittaa oman 1vs1-tilanteensa riittävän usein tuottaakseen hyviä maalipaikkoja. Onnistuessaan tämä olettamus nostaa maaliodottamaa. Sitten tarvitaan vielä mies, joka laittaa pallot pussiin. Sillä tavalla voitetaan jalkapallo-otteluita useammin kuin hävitään.

Puolustamiseen Koskela on tuonut aggressiivisuutta. Talven cupin otteluissa HJK oli ajoittain todella uhkaava. Se ei antanut hetkeäkään tilaa vastustajilleen ja pakotti nämä virheisiin. Varsinkin negatiivisissa tilanteenvaihdoissa (pallonmenetyksissä) HJK sähisee vastustajan kimppuun raivolla. Jopa kolme pelaajaa saattaa hakea riistoa. Kun prässi toimii, se pakottaa vastustajan virheisiin. Ja kun joukkue pystyy syöttämään hallitusti pallonriiston jälkeen, se tuottaa erinomaisia tiloja seuraaville syöttösuunnille.

Parhaimmillaan HJK olikin talven cupin peleissä dominoiva.

Luultavasti Koskela muokkaa peliryhmitystään lähemmäs 4-2-3-1:tä. Muoto muuttunee pelin sisällä 4-3-3:n ja pallollisena jopa 2-4-3-1:n välillä. Jälkimmäisessä ryhmityksessä laitapuolustajat nousevat tavallaan keskikentän laitapelaajiksi ja alas jäävät vain topparit. Se luo mahdollisuuden saada kymppialueen taskuihin aina kaksi pelaajaa hyökkäävän linjan pelaajista.

Perusajatus lienee se, että Koskela saisi mahdollisimman paljon juoksu- ja hyökkäysvoimaisia pelaajia kentälle, koska niitä HJK:lla on jonoksi asti. Keskustassa vallitsee tasapaino ja rytmitys, mutta laidoilla on lupa mennä lujaa ja suoraviivaisesti.

Koskela on eittämättä kasvamassa Suomen kärkipään valmentajiin. Hän on osoittanut kykynsä RoPSissa, mutta tilanne on nyt erilainen. Koskela valmensi Rovaniemellä varsin nuorta joukkuetta, josta valmentaja saikin erittäin hyvin irti.

Koskelan on saatava sarjan parhaat pelaajat pelaamaan joukkueena. Ryhmässä on oman arvonsa tuntevia tähtipelaajia, jotka eivät pelkää osoittaa mieltään, jos aika kuluu liiaksi vaihtopenkillä. Koskela mitataan nyt ensimmäistä kertaa tähtipelaajien valmentajana.

Viime loppukausi ei antanut Koskelan johtamistaidoista vielä kovin lupauksia herättäviä signaaleja. HJK oli kauden viimeisissä otteluissa joukko pelaajia, jotka tuntuivat vetävän toisiaan täysin eri suuntiin. Jokaiseen peliin kokoonpano muuttui paljon, eikä selkeää ykkösmiehistöä tuntunut löytyvän.

On syytä muistaa, ettei Koskelalla ollut kovinkaan paljoa tekemistä silloisen kokoonpanon kanssa. Samalla Koskela myös tutustui uuteen työhönsä ja työympäristöönsä. Koskela joutui keskelle selviytymistaistelua joukkueella, jossa jokainen pelaaja tuntui jo odottelevan kauden päätösvihellystä.

Nyt Koskela on saanut rauhassa kasata joukkuettaan. Koronapandemia toi valmentajille aivan uudenlaiset vaikeudet, mutta HJK:ssa tuskin on lepsuiltu. Tuleva kausi on iso haaste Koskelalle ja koko HJK:n organisaatiolle. Koskelalla on mahdollisuus näyttää, että viime kausi oli vasta totuttelua uuteen ympäristöön.

Lehkosuon kädenjälki näkyy taas ensi kaudella HJK:ssa, kun hänen entinen apuvalmentajansa nostaa HJK:n valtaistuimelle nyanssieroilla, jotka Koskela oivalsi oppimalla Lehkosuon virheistä.


Näin saat 20 vapaapeliä

Et tarvitse omaa talletusta

  • Avaa pelitili Kalevala Kasinolle.
  • Valitse suosikkipeli Reactoonz ja pelaa 20 vapaapeliä ilman omaa talletusta!
  • Lisäksi tarjolla huikea 325€ bonus.